Partiotoimintaa tarjotaan lapsuuden kouluiän ja koko nuoruusiän ajan. Nämä elämänvaiheet jakaantuvat luontaisen kehityksen mukaisesti luontevasti viiteen ikävaiheeseen.
• Sudenpentu (7–9-v) • Seikkailija (10–12-v ) • Tarpoja (12–15-v ) • Samoaja (15–17-v ) • Vaeltaja (18–22-v )
Aikuisille partiotoiminta tarjoaa rooleiksi:
• Aikuiset Johtajat • Luotsit • Vanhempainneuvosto • Aktiiviset vanhemmat
Matkan teko punaisena lankana
Läpi kaikkien ikäkausien kulkeva punainen lanka on matkan tekeminen, uuden etsiminen – ja löytäminen – erilaisissa maastoissa ja ympäristöissä.
Uusi ohjelma ottaa huomioon sen, että matkaa tehdään eri ikäkausina eri tavoin. Tämä näkyy myös ikäkausien nimissä.
Ikäkausijaon kultaiset teesit
Lippukunnan tulee tarjota toimintaa kaikille ikäkausille, huolimatta siitä, kuinka monta ikäkausien edustajaa lippukunnassa on. Kaikki ikäkaudet ovat tärkeitä. Kuten edellisissäkin ohjelmissa, lippukunta soveltaa ikäkausijakoa oman tilanteensa mukaan. Pohjan soveltamistyölle antavat seuraavat ikäkausijaon kultaiset teesit.
Ikäkausitoiminta • Ikäkausien perusteena ovat ihmisen luontaisten kehitysvaiheiden tarpeet ja ominaispiirteet (esim. ryhmäkoko, johtamismuoto, symboliikka). • Jokaisella on oikeus oman ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaiseen kasvattavaan partiotoimintaan. • Jokaisella tulee olla mahdollisuus kuulua omanikäistensä ryhmään. • Kaikki ikäkaudet ovat yhtä arvokkaita, mitään ikäkautta ei tule ensisijaistaa toisen kustannuksella.
Johtajuus • Partiojohtajuus ei ole ikäkausi. • Ikäkausiin (7-22 v.) kuuluvien partiolaisten johtamistehtävät tulee järjestää niin, että ne palvelevat partiolaisen omaa kasvua, tarjoavat onnistumiskokemuksia, ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. • Johtamistaidot on yksi kasvatustavoite monien muiden joukossa • Vastuutehtävät on vahva menetelmä, johon kaikki pystyvät • Velvollisuudestakin tulee kiinnostavaa ja kasvattavaa, kun se toteutetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla • Jokaisessa ikäkaudessa tulee olla vertaisjohtajuuden ohella aikuisen tuki
Lippukunta • Lippukunnat ja niiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, mutta niiden jäsenistön kehitysvaiheet ja -haasteet ovat samat. • Lippukunnan toiminnan ensisijainen tarkoitus on toteuttaa partio-ohjelmaa eli järjestää ikäkausitoimintaa. • Lippukunta voi toteuttaa ikäkausitoimintaa yhteistyössä muiden lippukuntien ja piirin kanssa. • Lippukunnan tehtävä on soveltaa ikäkausijakoa näiden periaatteiden puitteissa toimintaympäristön todellisuuteen ja tilanteeseen sopivaksi (esim. tyttö/poikalippukunnat, paikkakunnan koulujärjestelyt ja opiskelumahdollisuudet, arkena ja viikonloppuna käytettävissä olevat johtajaresurssit, lähilippukuntien tuki jne.)
• Sudenpentu (7–9-v.)
Sudenpennun luonnehdinta
Sudenpentu tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, vielä kuitenkin lähellä kotipesää.
Sudenpentu (7–9-vuotiaat) on innokas, reipas ja riehakas, mutta herkkä. Koulun aloitus on tuonut hänelle uusia sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita. Tavoitteena ovat taidot, joilla voi osallistua partiotoimintaan aikuisen jatkuvassa ohjauksessa.
Toimintaa kuvaavat sanat
•Puuhailu! •Tarinat • Tutustuminen, harjaantuminen •Ohjeiden mukaan toimiminen
Kehitysvaihetta kuvaavat sanat
• Innokkuus • Reippaus • Mielikuvitus • Herkkyys • Riehakkuus • Mustavalkoinen maailmankuva
Sudenpentujen ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet
Sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta, aikuisen johtamana, toimimaan ryhmässä ja sen eduksi.
Sudenpenturyhmän rakenne
Sudenpennun reviiriä on oma ryhmä. Sudenpenturyhmä on seka- tai erillisryhmä, jossa 8–12 sudenpentua.
Ryhmä kokoontuu viikoittain. Lisäksi 1–2 oman ryhmän retkeä vuosittain sekä lippukunnan retki.
Sudenpentujen johtajat ja aikuiset
Sudenpennulle aikuinen johtaja on yksi uusista ihmisistä, tärkeä esikuva.
Ryhmällä on kaksi johtajaa, jotka ovat aikuisia tai vaeltajia. Toinen johtajista voi olla myös samoaja. Jos molemmat johtajat ovat ikäkausista, tulee lisäksi olla aikuinen tukijohtaja.
Johtaja suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä sekä osallistuu ryhmänsä kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Ryhmänjohtaja on vastuussa ryhmäläisten turvallisuudesta toiminnan aikana.
Vertaisjohtaja
Samaan ikäryhmään kuuluvalla vertaisjohtajalla on tilapäisiä johtamistehtäviä, esim. leikin johtaminen.
Sudenpentuohjelman rakenne
Ohjelma koostuu 34 Jäljestä joita suoritetaan johtajan valitsemassa järjestyksessä. Jäljet koostuu 4 pakollisesta Askeleesta ja vähintään 2 vapaavalinnaisesta Askeleesta.
Sudenpentujen piirin ja SP:n ohjelmatapahtumat
Ohjelmauudistusprojekti tuottaa listan partiolaisen kasvupolulle sopivista piirin ja keskusjärjestön järjestämistä ohjelmatapahtumista. Listaus on luonteeltaan suositus, joka pohjautuu työskentelyyn kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän parissa sekä kokemuksiin aikaisemmin järjestetyistä ohjelmatapahtumista. Tapahtumien suunnittelua ovat ohjanneet lasten ja nuorten tarpeet, lippukuntien tarpeet sekä piirin ja keskusjärjestön tosiasialliset resurssit.
Piirin vastuulla olevia sudenpentujen tapahtumia toivotaan järjestettävän ainakin yksi vuosittain. Tapahtuma voi olla luonteeltaan esimerkiksi ohjelmallinen ikäkausipäivä tai sudenpentukilpailut. Tapahtuma voidaan järjestää myös alueittain – tärkeintä on sudenpennun kokemus omaa lippukuntaa laajemmasta toiminnasta.
Sudenpennut voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan.
• Seikkailija (10–12-v. )
Seikkailijan luonnehdinta
Seikkailija seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin, tutkimusmatkailijan lailla.
Seikkailija (10–12 vuotta) on toimelias, neuvokas, oikeudenmukainen ja yhteistyökykyinen. Hänellä on energiaa tiedollisiin, sosiaalisiin ja liikunnallisiinkin haasteisiin.
Kehitysvaihetta kuvaavat sanat
• Itsekontrolli • Toimeliaisuus • Neuvokkuus • Oikeudenmukaisuus • Yhteistyö
Toimintaa kuvaavat sanat
• Tekemistä! • Vahvistaminen
Seikkailijan ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet
• Seikkailija oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Seikkailija omaksuu yhteistyön taidot ja pelisäännöt.
• Seikkailija testaa osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia.
Seikkailijaryhmän rakenne
Seikkailijan viiteryhmä on oma ryhmä, joskin käsitys lippukunnasta vahvistuu.
Seikkailijaryhmä on seka- tai erillisryhmä, jossa on 10–15 seikkailijaa. Ryhmä jakaantuu 2–3 pienryhmään.
Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi pidetään retki tai muuta toimintaa kerran kuussa.
Seikkailijoiden johtajat ja aikuiset
Seikkailija pystyy jo toimimaan pienryhmässä, mutta tarvitsee helposti saataville aikuisen ohjausta. Pari vuotta vanhempi johtaja toimii hyvänä esikuvana.
Ryhmänjohtaja
Ryhmällä on kaksi johtajaa, jotka ovat vaeltajia tai aikuisia. Toinen johtajista voi olla myös samoaja. Jos molemmat johtajat ovat ikäkausista, tulee lisäksi olla aikuinen tukijohtaja.
Johtaja suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä ryhmällensä. Lisäksi hän osallistuu ryhmänsä kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Ryhmänjohtaja käyttää apunaan vertaisjohtajia ja tarpojien johtamisharjoittelijoita. Ryhmänjohtaja on vastuussa ryhmäläisten turvallisuudesta toiminnan aikana.
Vertaisjohtaja
• Vaihtuu 2–6 kk välein
• Toimii erilaisten tilanteiden johtajana
Lähijohtaja
• Tarpojat tekevät johtamisaktiviteetteja seikkailijoiden kanssa, tällöin tarpoja on lähijohtaja. Ei pysyvää lähijohtajaa.
Seikkailijaohjelman rakenne
Seikkailijaohjelman aloittaa Tervetuloa-vaihe. Ohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta. Joka jaksossa on esim.
• 26 aktiviteettia
• 2 retkeä (yöretki ja päiväretki)
• osallistuminen pt-kisoihin
• 1 taitomerkki
Seikkailijoiden piirin ja SP:n ohjelmatapahtumat
Ohjelmauudistusprojekti tuottaa listan partiolaisen kasvupolulle sopivista piirin ja keskusjärjestön järjestämistä ohjelmatapahtumista. Listaus on luonteeltaan suositus, joka pohjautuu työskentelyyn kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän parissa sekä kokemuksiin aikaisemmin järjestetyistä ohjelmatapahtumista. Tapahtumien suunnittelua ovat ohjanneet lasten ja nuorten tarpeet, lippukuntien tarpeet sekä piirin ja keskusjärjestön tosiasialliset resurssit.
Piirin vastuulla olevia seikkailijoiden tapahtumia toivotaan järjestettävän ainakin yksi vuosittain. Tapahtuma voi olla luonteeltaan ohjelmallinen ikäkausipäivä tai esimerkiksi tietyn taidon opetteluun keskittyvä teemapäivä. Lisäksi seikkailijoille tulee tarjota mahdollisuus osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa. Tärkeää on omassa ryhmässä toimiminen, uusien taitojen oppiminen, elämyksien kokeminen ja kokemus omaa lippukuntaa laajemmasta toiminnasta.
Seikkailijat voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan.
• Tarpoja (12–15-v. )
Tarpojan luonnehdinta
Tarpoja kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti jo haastavassakin maastossa.
Tarpoja on toiminnallinen, kokeilunhaluinen, mutta tunneherkkä. Hänellä on omia ideoita ja mielipiteitä, vaikka ehkä ei aina pitkäjänteisyyttä niiden toteuttamiseen. Murrosiän biologinen kehitys on voimakkaimmillaan, tytöillä ja pojilla eri tahdissa.
Kehitysvaihetta kuvaavat sanat
• Hämmennys • Suojautuminen • Herkkä-nahkaisuus, arkuus • Lyhytjänteisyys • Mielialojen vaihtelu • Spontaanius, innostuminen
Toimintaa kuvaavat sanat
• Kokeilemista! • Ei ylöspäin vaan sivuille laajentaminen • Pystyy tekemään itsenäisemmin ja ryhmässä toisten kanssa
• Seikkailu ja tarinat • Fyysistä toimintaa koko ajan
Tarpojan ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet
• Tarpoja laajentaa sosiaalista ympäristöään ja oppii soveltamaan käytännön taitoja.
• Tarpojan toiminta on perusteltua ja konkreettista.
• Tarpojan itseohjautuvuus kehittyy ja nuori uskaltaa kokeilla uutta
Tarpojaryhmän rakenne
Tarpojalle on tärkeää ikätoveriryhmä, johon hän voi liittyä. Oman ryhmän lisäksi lippukunta tulee tutuksi ja partiomaailma alkaa laajeta mm. pt-kisojen ja suurleirien myötä.
Ryhmät ovat erillisryhmiä, mutta lippukunnan ikäkauden välinen toiminta tapahtuu yhteisryhmässä. Ryhmässä on 4–12 tarpojaa (tyttöryhmä 4–8, poikaryhmä 8–12).
Tarpojat kokoontuvat kerran viikossa, jonka lisäksi on ikäkauden yhteisiä kokouksia 1–2 kk välein; nämä voivat olla myös leiriä tai retkiä.
Tarpojien johtajat ja aikuiset
Aikuisen tulee olla tarpojalle saatavilla, ja vahva kontakti aikuiseen on tärkeää. Joitakin vuosia vanhempi johtaja on hyvä esikuva. Tarpojalla on usein aikuisia idoleita.
Lähijohtaja = Ryhmänjohtaja
Ryhmällä on lähijohtaja Samoajista. Lähijohtaja vastaa ryhmän viikoittaisesta toiminnasta.
Ikäkauden aikuinen
Ikäkaudesta vastaava aikuinen suunnittelee toimintaa lähijohtajan kanssa, seuraa ryhmän toiminnan laatua, toteuttaa vaativia aktiviteetteja sekä yllätyksiä ja huippujuttuja, joihin lähijohtajien resurssit eivät riitä. Aikuinen myös käsittelee ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja toimii silloin, kun häntä tarvitaan.
Vertaisjohtaja
Vertaisjohtajuuden määrä tarpojilla on pieni.
Tarpojaohjelman rakenne
Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta.
Joka jaksossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja, jotka tähtäävät jakson tavoitteeseen. Jakson tavoitteet konkretisoituvat jakson päätöstapahtumassa.
Lisäksi on jatkojakso, joka mahdollistaa tarpojaohjelman jatkumisen yli 2 vuotta.
Tarpojien piirin ja SP:n ohjelmatapahtumat
Ohjelmauudistusprojekti tuottaa listan partiolaisen kasvupolulle sopivista piirin ja keskusjärjestön järjestämistä ohjelmatapahtumista. Listaus on luonteeltaan suositus, joka pohjautuu työskentelyyn kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän parissa sekä kokemuksiin aikaisemmin järjestetyistä ohjelmatapahtumista. Tapahtumien suunnittelua ovat ohjanneet lasten ja nuorten tarpeet, lippukuntien tarpeet sekä piirin ja keskusjärjestön tosiasialliset resurssit.
Piirin vastuulla olevia tarpojien ohjelmatapahtumia ovat:
– Piirimajakka, joka on tarpojien ikäkausiohjelmaan kuuluvan majakka-tapahtuman erikoistapaus. Piirimajakka on ensisijaisesti suunnattu niille lippukunnille, jotka syystä tai toisesta eivät pysty tarjoamaan tarpojilleen omaa majakkaa. Järjestetään tarpeen mukaan.
– Tarpojien taitopäivät, joissa opetellaan tiettyjä taitoja. Taitopäivillä harjoitetut taidot ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä on lippukunnan normaalissa tarpojatoiminnassa vaikeaa järjestää. Järjestetään ainakin kerran vuodessa.
– Tarpojille tulee tarjota mahdollisuus osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa.
Kaikki tarpojien piirin vastuulla olevat tapahtumat voidaan myös järjestää alueellisina.
Tarpojat osallistuvat kohderyhmänä valtakunnallisille suurleireille (Finnjamboreet, Satahanka) ja lisäksi muihin valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan. Lisäksi tarpojat ovat ensimmäinen ikäkausi, joka voi halutessan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin.
• Samoaja (15–17-v. )
Samoajan luonnehdinta
Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja.
Samoaja (15–17 vuotta) on aktiivinen ja aatteellinen, etsivä ja energinen, kyseenalaistavakin. Biologinen kehitys alkaa jo tasoittua. Hän selviytyy itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Hän osaa jo opettaa muille, samalla kun haluaa kehittää itseään.
Kehitysvaihetta kuvaavat sanat
• Aatteellisuus • Aktiivisuus • Energisyys • Etsiminen • Kyseenalaistaminen, kapinointi
Toimintaa kuvaavat sanat
• Omaa toimintaa! • Soveltaminen
Samoajan ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet
• Samoaja oppii ottamaan oma-aloitteisesti vastuun itsestään ja ryhmästään.
• Samoaja toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi.
• Samoaja tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä.
Samoajaryhmän rakenne
Samoajalle on tärkeää ryhmäytyä samanmielisten kanssa. Lippukunta on samoajan omaa reviiriä, piiri alkaa jo hahmottua.
Samoajat toimivat erillisryhmissä, joissa on 4–12 samoajaa. Ikäkausitoimintaa toteutetaan yhteisryhmässä.
Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi pidetään ikäkauden kokous 1–2 kk välein; tämä voi olla myös esim. leiri, retki tai muu tapahtuma.
Samoajien johtajat ja aikuiset
Vertaisjohtaja = Ryhmänjohtaja
Vertaisjohtaja johtaa kokoustilannetta. Hän myös vastaa toiminnasta kokonaisuutena, suunnittelee itse, ”johtaa projektin”. Mukana myös ihmisten johtaminen, muiden huomioon otto.
Ikäkauden aikuinen
Aikuiselta samoaja tarvitsee käytännön apua. Aikuinen tukee ryhmää tukemalla vertaisjohtajaa pestissään. Aikuinen voi toimia vertaisjohtajalle myös ns. idea- tai resurssipankkina ja tukea hyvin konkreettisesti ryhmän toimintaa. Hän voi osallistua ryhmän toimintaan tarvittaessa, mutta aikuisen ei tule johtaa samoajaryhmää. Aikuinen on vastuussa ryhmän toiminnasta, vaikkei hän osallistukaan säännöllisesti viikkotoimintaan.
Samoajaohjelman rakenne
Ohjelma koostuu neljästä puolen-yhden vuoden jaksosta. Joka jaksossa on nopeita (1-2 kokousta), keskipitkiä (<6 kk) ja pitkiä (>6 kk) aktiviteetteja.
Samoajien piirin ja SP:n ohjelmatapahtumat
Ohjelmauudistusprojekti tuottaa listan partiolaisen kasvupolulle sopivista piirin ja keskusjärjestön järjestämistä ohjelmatapahtumista. Listaus on luonteeltaan suositus, joka pohjautuu työskentelyyn kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän parissa sekä kokemuksiin aikaisemmin järjestetyistä ohjelmatapahtumista. Tapahtumien suunnittelua ovat ohjanneet lasten ja nuorten tarpeet, lippukuntien tarpeet sekä piirin ja keskusjärjestön tosiasialliset resurssit.
Piirin vastuulla olevia samoajien ohjelmatapahtumia ovat:
– Samoajien piiritapahtuma, joka järjestetään vuosittain
– Samoajien ja vaeltajien leiri, jossa samoajat ovat leiriohjelman kohderyhmää ja vaeltajat johtavat ja toteuttavat leirin – osana ohjelmaansa ja aikuisten tukemana. Järjestetään joka 3. vuosi.
– Samoajille tulee tarjota mahdollisuus osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa
Valtakunnallisia samoajien ohjelmatapahtumia ovat:
– Valtakunnallinen samoajatapahtuma, joka järjestetään joka 3. vuosi
– Samoajien ja vaeltajien yhteiskunnallisten asioiden seminaari, joka järjestetään vuosittain.
– Samoajat voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin
• Vaeltaja (18–22-v. )
Vaeltajan luonnehdinta
Vaeltaja etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään.
Vaeltaja (18–22 vuotta) on vastuullinen, suunnitelmallinen, itsenäinen ja pitkäjänteinen. Nuoresta tulee vähitellen aikuinen. Nuoruusiän biologinen kehitys on jo ohi, mutta psyykkinen sopeutuminen vielä jatkuu. Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja voi ottaa jo muista vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä uusiin haasteisiin.
Kehitysvaihetta kuvaavat sanat
• Jäsentyminen • Vakiintuminen • Etsiminen, valinnat, ratkaisut, epäily, maailmankuvan valinta • Suuri henkinen kasvu
• Oman linjan, elämäntavan löytö • Itsenäistyminen • Vastuullisuus • Pitkäjänteisyys
Toimintaa kuvaavaa
• Yhdessä uusiin haasteisiin! • Osaa niin, että voi myös ottaa vastuuta muista. • Pitkäjänteisyys taitojen kehittämisessä/osaa.
Vaeltajan ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet
• Vaeltajan elämäntapa on arvopohjan mukainen. • Vaeltaja kantaa vastuun valinnoistaan.
Vaeltajaryhmän rakenne
Vaeltajat toimivat projektien mukaisissa ryhmissä tai oman tai naapurilippukunnan vaeltajien kanssa kaikki yhdessä. Hän ymmärtää itsekin olevansa roolimalli, joka esimerkillään vaikuttaa nuorempien toimintaan ja valintoihin.
Vaeltajaryhmä on yhteisryhmä, jossa on 3–5 vaeltajaa.
Ryhmä kokoontuu 1–2 kertaa kuussa.
Vaeltajien johtajat ja aikuiset
Vaeltaja tarvitsee ohjaavaa, tutor-tyyppistä johtajaa.
Vertaisjohtaja = Ryhmänjohtaja
Vertaisjohtaja suunnittelee ja johtaa vaeltajien toimintaa.
Ikäkauden aikuinen
Ikäkauden aikuinen ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman tekemistä ja toteutumista.
Vaeltajaohjelman rakenne
Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman. Matkan varrella on ns. tarkistuspisteitä, joiden välillä on toimintaa. Vaeltaja tekee myös loppuprojektin.
Vaeltajien piirin ja SP:n ohjelmatapahtumat
Ohjelmauudistusprojekti tuottaa listan partiolaisen kasvupolulle sopivista piirin ja keskusjärjestön järjestämistä ohjelmatapahtumista. Listaus on luonteeltaan suositus, joka pohjautuu työskentelyyn kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän parissa sekä kokemuksiin aikaisemmin järjestetyistä ohjelmatapahtumista. Tapahtumien suunnittelua ovat ohjanneet lasten ja nuorten tarpeet, lippukuntien tarpeet sekä piirin ja keskusjärjestön tosiasialliset resurssit.
Piirin vastuulla olevia vaeltajien ohjelmatapahtumia ovat:
– Vaeltajien piiritapahtuma, joka järjestetään vuosittain
– Samoajien ja vaeltajien leiri, jossa samoajat ovat leiriohjelman kohderyhmää ja vaeltajat johtavat ja toteuttavat leirin – osana ohjelmaansa ja aikuisten tukemana. Järjestetään joka 3. vuosi.
– Vaeltajille tulee tarjota mahdollisuus osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa
Valtakunnallisia vaeltajien ohjelmatapahtumia ovat:
– Vaeltajien teemallinen ikäkausitapaaminen, joka järjestetään vuosittain
– Samoajien ja vaeltajien yhteiskunnallisten asioiden seminaari, joka järjestetään vuosittain
– Vaeltajat voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin