Tapahtumia vuodelta 1995 Ahti Norjan kirjoittamana
Lippukunnassa toimi vuoden lopussa 4 tyttövartiota: Lumikot (vj Martta Mäkilä), Peurat (vj Salla Haverinen), Saukot (vj Hilkka Sairasalo) ja Sopulit (vj Hanna-Kaisa Sävelkoski) sekä 4 poikavartiota: Haukat (vj Juha Jaakkola), Ilvekset (vj Petri Mäkilä), Karhut (vj Jaakko Niemelä) ja Ketut (vj Ville-Hermanni Lehtinen).
Vartiot pitivät vuoden aikana yhteensä 202 kokousta, joissa oli keskimäärin 5 osallistujaa/kokous. Päiväretkiä tehtiin 6 ja yöretkiä 15, mukana oli keskimäärin 5 henkeä.
Sudenpentulaumoja oli kolme: Tiuku-Miuku (keväällä Senja Sairasalo ja syksyllä Hanna Järvelä ja Irene Ojansuu), Ressu (Sisko Norja-Heiskanen) ja Ronsu (Irene Ojansuu ja Rauni Kanerva). Lisäksi keväällä toimi Ahti Norjan vetämä tervetuloavaiheen Rölli-lauma, josta uudet sudenpennut siirrettiin muihin laumoihin. Kokouksia oli yhteensä 57 ja niissä keskimäärin 14 osallistujaa. Sudenpentujen lupauksenantoretkellä antoi lupauksensa 26 uutta sudenpentua. Yöretkiä oli keväällä koko sudenpentuosaston yhteinen ja lisäksi 4 muuta, mukana keskimäärin 10 osallistujaa.
Lippukunnan vaeltajat toimivat yhdessä ryhmässä. Vaeltajilla oli lukuisia kokouksia yleensä eri toimintojen järjestämistä varten. Lippukunnan kokonaisjäsenmäärä oli kertomusvuonna 165.
Lpk:n päivätilaisuudet
Uusien sudenpentujen otto oli 13.1., jolloin tuli 27 uutta sudenpentua. 22.1. oli kololla piispantarkastus ja samalla hiljaisen huoneen vihkiminen. Lisäksi piispa Eero kirjoitti nimensä kolon pöytään. 28.5. järjestettiin sudenpentujen vanhempainilta maastoleikin ja makkaranuotion merkeissä. Paikalla oli noin 35 vanhempaa ja 5 partiolaista. Lippukunnan joulujutussa Kärkölän kirkossa 3.12. antoi 10 partiolaista partiolupauksen. Jouluaattona partiolaiset kantoivat kynttilät sankarihaudoille.
Retket, leirit ja vaellukset
Oulun Paraatiin toukokuussa osallistui 19 vartiolaista ja 2 johtajaa.
Sudenpentujen kesän päätapahtuma oli yhteinen sudenpentuleiri Vihdin Polunlöytäjien kanssa. ”Löytöretki-95” leiri pidettiin 15.-18.6.1995 Iloitussa ja leirille osallistui 42 sudenpentua ja 7 johtajaa Samoojista. Leirin kokonaisvahvuus oli 100 henkeä.
Vartioikäisten kesän kohokohta oli lippukuntaleiri ”Sarmi-95” 1.-12.8. Leiri alkoi bussimatkalla Pohjois-Norjan kautta Nellimiin, missä varsinainen leiriosuus oli jakautuen puoliksi leirielämän ja vaelluksen Sarmi-tunturin maastoissa kesken. Matkalle osallistui kaikkiaan 43 Samoojaa ja kolme ulkopuolista ja Leirin johtajana toimi Mari Kuparinen.
Rauni Kanerva järjesti polkupyöräretken kesäkuussa niille vartiolaisille, jotka olivat vielä liian nuoria lähtemään Sarmille.
Hanna Vihervä ja Seidi Virtanen osallistuivat SP:n järjestämälle kansainväliselle Explorer Belt vaellukselle 11.7.-7.8. Walesissa, suorittaen vaelluksen hyväksytysti. Henri Loskin ja Hanna-Kaisa Sävelkoski osallistuivat maailman Jamboreelle Hollannissa.
Lippukunnan syysretki oli 2.-3.9. Saarlammilla, ja siihen osallistui 30 sudenpentua, 12 vartiolaista ja 8 johtajaa.
Uudenmaan partiopiirin piiripäiville ”Piiri ja Järvi” 10.6. Lohjalla osallistui 45 Samoojaa ja vaeltajien vastuulla oli kummitustunnelin rakentaminen.
Kilpailutoiminta
Vartioiden välinen partiotaitokilpailu ”Paluu Metsään 1995”, pidettiin 29.9.-1.10. Hyrsyläntaustan maastoissa. Vartioiden välisen A-sarjan voitti Karhu-vartio.
Uudenmaan piirin kevätmestaruuskilpailuihin osallistui Karhu-vartio vihreään sarjaan. Karhu-vartio osallistui myöhemmin keväällä piirin edustajana vihreän sarjan SM-kisoihin.
Varainhankinta
Lippukunta ei ole kerännyt omaa jäsenmaksua, mutta edellyttää Suomen Partiolaisten jäsenmaksun maksetuksi. Paperia kerättiin koko vuoden kirkonmäellä sijaitsevaan autotalliin. Kolmet lastaustalkoot tuottivat yhteensä 50 tn paperia. Lokakuussa pidettiin viidet aurausviittatalkoot ja tulos oli noin 15000 aurausviittaa ja lisäksi havuja myytiin Nummen ja Pusulan kirkoille. Joulumyyjäiset järjestettiin kololla 17.12. Lisäksi oli yhteistyösopimus Sillin Tallin kanssa yhdessä Uudenmaan Partiopiirin kanssa tunnuksella –PENNI PARTIOLLE.
Koulutustoiminta
Sudenpentulaumat suorittivat ohjelman mukaisia Pikku Hukka-, Hukka- ja Susi-vaihetta.
Vartiot suorittivat Suomen Partiolaisten ohjelman mukaisia III-, II- ja I-luokkaa. Vartionjohtajaneuvoston vetäjänä eli Sampona ovat toimineet Hanna Saloranta, Hanna Vihervä ja Pauliina Pakkasmaa. VJN kokoontui 5 kertaa.
Lippukunnan oma suunnistuskurssi oli 21.4.-23.4. Sisun Majalla Suomusjärvellä. Kurssille osallistui 19 vartioikäistä.
Irene Ojansuu ja Rauni Kanerva osallistuivat 15.-17.9. laumanjohtaja-kurssille.
Irene Ojansuu suoritti loppuun Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluvan toimintaosan.
Pauli Saloranta osallistui SP:n Kolmiapila-Gillwell-kurssin seminaari- ja leiriosalle.
Merja Tammisto osallistui SP:n koulutusohjaajakurssille 20.-22.1. ja 24.-26.2. sekä Lippukunnanjohtamiskurssille 20.-22.10. Tampereella. Merja Tammisto on toiminut piirin koulutusohjaajana.
Pauli Saloranta on toiminut kouluttajana 2 HOK-kurssilla ja Niko Mikkola on osallistunut HOK-kurssille.
Piirin VJ-jatkokurssille osallistui 8 vartionjohtajaa ja VJ-vihjepäiville 3 vartionjohtajaa. Juhani Heiskanen ja Sisko Norja-Heiskanen osallistuivat VJ-vihjepäiville kouluttajina. Juhani Heiskanen on toiminut piirin VJ/Sampo-ryhmässä.
Lippukunnan oma johtajahuoltotapahtuma oli joulun välipäivinä pidetty yökuikat 29.-30.12.
Piirin kevätkokoukseen osallistui 8 ja syyskokoukseen 6 johtajaa.
Kansainvälinen toiminta
Anna-Maija Tammisto on vieraillut parin kuukauden välein Keilassa Virossa ylläpitämässä ystävyyslippukuntasuhteita. Lisäksi Anna-Maija Tammisto osallistui Viron partiotyttöliittojen 75-vuotisjuhlaleirille. ”Jaaniussike”-leiri oli 25.-30.6. Kloogalla. 10.-12.11. oli valtakunnallinen JOIN-vaeltajatapahtuma Virossa, jonka päävastuullisena järjestäjänä oli Anna-Maija Tammisto.
Päätöksenteko
Vuosikokous pidettiin 5.2. kololla ja paikalla oli 15 samoojaa. Johtajaneuvosto kokoontui 6 kertaa ja Kuikat 6 kertaa. Vanhempainneuvosto kokoontui 3 kertaa. Lippukunnanjohtajana toiminut Ahti Norja, apulaisjohtajana Pauli Saloranta, sihteerinä Juhani Heiskanen ja taloudenhoitajana Irene Ojansuu. Kuikkien puheenjohtajana on toiminut Merja Tammisto. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on toiminut Katariina Hovi. Palkattuja työntekijöitä ei lippukunnalla ole.
Tiedotus, toimitilat
Tapahtumista on tiedotettu Partio-Palstalla Ykkös-Sanomissa. Kaikille lpk:n jäsenille jaettava kuukausitiedote Myrskylyhty ilmestyi 9 kertaa. Myrskylyhdyn päätoimittajana toimi Mikko Lehtonen.
Kokoontumisia on ollut omalla kololla, Nummen kirkolla ja Pusulan partiovintillä sekä Pusulan seurakuntatalolla.
Sekä Korppien kämppä, että Haukkalinna ovat olleet käytössä vartioiden retkillä. Lippukunnalle vuokrattiin uusi kämppä, jossa järjestettiin kolmet talkoot.
Muu toiminta
Hanna Vihervä sai Pyhän Yrjön soljen. Jussi Heinonen ja Mikko Lehtonen saivat II-luokan Mannerheimin soljen. Senja Sairasalo sai Collanin soljen. Tero Sävelkoski sai Piirin pronssisen kiitollisuuden levykkeen.
Pauli Saloranta on toiminut Uudenmaan Partiopiirin partioneuvoksena. Hanna Vihervä on toiminut piirineuvostossa.
Anna-Maija Tammisto on ollut jäsenenä SP.n uskontokasvatusryhmässä, Viro-toimikunnassa ja ohjelmaryhmässä, vastuualueenaan vartioikäiset. Pauli Saloranta on ollut SP:n vaeltajaprojektin JOIN-ryhmän puheenjohtaja.
Pauli Saloranta johti kansainvälisen JOIN-seminaarin heinäkuussa Tammisaaressa.
Vaeltajat osallistuivat SP:n syysmestaruuskilpailujen ”Rajalla -96” järjestelyihin Niko Mikkolan johdolla.
Niko Mikkola on kuulunut piirin vaeltajaryhmään. Johtajatulelle 2.-3.7. Lappohjassa osallistui 10 Samoojaa.
Anna-Maija ja Merja Tammisto osallistuivat uskontokasvatuspäiville 10.-12.3. Partiomyllyllä ja SP:n ikäkausikouluttajapäiville 30.9.-1.10. Partiopoukamassa. Merja Tammisto osallistui koulutusohjaajien neuvottelupäiville 23.-24.9. Päivölässä.
Tapahtumia vuodelta 1996 Ahti Norjan kirjoittamana
Ikäkausitoiminnot
Lippukunnassa toimi vuoden lopussa 4 tyttövartiota: Lumikot (vj Martta Mäkilä), Peurat (vj janna Niinimäki), Saukot (vj Hilkka Sairasalo) ja Sopulit (vj Hanna-Kaisa Sävelkoski) sekä 5 poikavartiota: Haukat (vj Niko Niemelä), Ilvekset (vj Juho Rahkonen), Karhut (vj Jaakko Niemelä), Ketut (vj Ville-Hermanni Lehtinen) ja Sudet (vj Jani Sävelkoski).
Vartiot pitivät vuoden aikana yhteensä 190 kokousta, joissa oli keskimäärin 5 osallistujaa/kokous. Päiväretkiä tehtiin 5 ja yöretkiä 17, mukana oli keskimäärin 6 henkeä.
Sudenpentulaumoja oli kolme: Tiuku-Miuku (Irene Ojansuu, Arja Hallamaa), Ressu (Sisko Virta ja Leena Rantamäki) ja Ronsu (Rauni Kanerva). Lisäksi keväällä toimi Sisko Norja-Heiskasen ja Arja Hallamaan vetämä tervetuloavaiheen Rölli-lauma. Kokouksia oli yhteensä 59 ja niissä keskimäärin 17 osallistujaa. Sudenpentujen lupauksenantoretkellä antoi lupauksensa 38 uutta sudenpentua. Yöretkiä oli 3, mukana 21 osallistujaa.
Lippukunnan vaeltajat toimivat yhdessä ryhmässä. Vaeltajilla oli lukuisia kokouksia yleensä eri toimintojen järjestämisiä varten.
Lippukunnan kokonaisjäsenmäärä oli kertomusvuonna 182.
Lpk:n päivätilaisuudet
Uusien sudenpentujen otto oli maaliskuussa, jolloin tuli 44 uutta sudenpentua. Partiolaisten kirkkopyhä oli 28.4. Pusulan kirkossa ja sen jälkeen partiolaiset tarjosivat kirkkokahvit Pusulan SRK-talolla. Lippukunnan joulujutussa Nummen kirkossa 6.12.antoi 21 partiolaista partiolupauksen. Jouluaattona partiolaiset kantoivat kynttilät sankarihaudoille.
Retket, leirit ja vaellukset
Lippukunnan talvileiri oli 17.-20.2. Rausjärvellä, kaikkiaan 55 Samoojaa.
Sudenpentujen kesäleirille ja vartiolaisten EA-leirille 13.-16.6. Leppäkorven metsästysmajalla osallistui 80 Samoojaa.
Vartioikäisten kesän kohokohta oli SP:n suurleiri LOISTO 18.-26.7. Lappohjassa. Leirille osallistui 51 samoojaa ja samoojien vaeltajat vastasivat Kipinä-alaleirin 50 hengen saunasta. Lisäksi samoojat osallistuivat Loiston rakentelu- ja purkuleireille.
Kilpailutoiminta
Vartioiden välinen partiotaitokilpailu ”Sammon Ryöstö”, pidettiin 4.-6.10. Oinolan-Tavolan maastoissa. Vartioiden välisen A-sarjan voitti Sopuli-vartio.
Uudenmaan piirin talvimestaruuskilpailuihin osallistui sopuli-vartio oranssiin sarjaan (I-sija). Sopuli-vartio osallistui piirin edustajana oranssin sarjan talvi SM-kisoihin (9. sija). Uudenmaan piirin kevätmestaruuskilpailuihin osallistui sudenpentujen keltaiseen sarjaan Tiuku-Miukujen ja Ressujen yhteinen joukkue (I-sija), vihreään sarjaan Karhu-vartio (I-sija), maitotaksi (5.-sija) ja Kettu-vartio (8.-sija), oranssiin sarjaan Saukko-vartio (III-sija), Sopuli-vartio (4.-sija) ja Peura-vartio (7.-sija), ruskeaan sarjaan Maailman vahvin nalle –vartio (4.-sija) ja harmaaseen sarjaan Karhunpennut (I-sija). Saukko-vartio osallistui myöhemmin keväällä piirin edustajana oranssin sarjan SM-kisoihin.
Varainhankinta
Lippukunta ei ole kerännyt omaa jäsenmaksua, mutta edellyttää Suomen Partiolaisten jäsenmaksun maksetuksi. Paperia kerättiin koko vuoden kirkonmäellä sijaitsevaan autotalliin. Kolmet lastaustalkoot tuottivat yhteensä 50 tn paperia. Lokakuussa pidettiin viidet aurausviittatalkoot ja tulos oli noin 10000 aurausviittaa ja lisäksi havuja myyntiin Nummen ja Pusulan kirkoille. Joulumyyjäiset järjestettiin kololla 15.12. Lisäksi oli yhteistyösopimus Sillin tallin kanssa tunnuksella –PENNI PARTIOLLE.
Koulutustoiminta
Sudenpentulaumat suorittivat ohjelman mukaisia Pikku Hukka-, Hukka- ja Susi-vaihetta. Lj-neuvosto kokoontui 4 kertaa.
Vartiot suorittivat Suomen Partiolaisten ohjelman mukaisia III-, II- ja I-luokkaa ja niihin kuuluvia taitomerkkejä. Riihityksessä 13.-14.4. suoritti loppuun I-luokan 8, II-luokan 8 ja III-luokan 10 samoojaa. Vartionjohtaja-neuvoston vetäjänä eli Sampona ovat toimineet (Mari Kuparinen) Hanna Vihervä, Heidi Haverinen ja Inka Lundström. VJN kokoontui 5 kertaa ja lisäksi 22.-23.3. Vj-retki.
Arja Hallamaa, Ritva Rahkonen, Leena Rantamäki ja Sisko Virta osallistuivat aikuis-laumanjohtajakurssille.
Arja Hallamaa, Rauni Kanerva, Irene Ojansuu, Leena Rantamäki ja Sisko Virta osallistuivat piirin leikkikurssille.
Pauli Saloranta suoritti loppuun Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluvan toimintaosan.
Merja Tammisto osallistui SP:n ylemmälle koulutusohjaajakurssille (NTCII) 5.-7.1. ja 26.-28.1. sekä järjestönjohtamiskurssille 10.-11.2. ja 16.-17.3. Merja Tammisto on toiminut piirin koulutusohjaajana. Niko Mikkola ja Seidi Virtanen osallistuivat HOK-kurssille.
Anna-Maija Tammisto osallistui Ruokasavunjohtajakurssille Tampereella helmikuussa ja toimi savunjohtajakurssin johtajana Nummi-Pusulassa huhtikuussa.
Lippukunnan oma johtajahuoltotapahtuma oli johtajapäivät 7.-8.9. Bengtskärin majakalla, johon osallistui 28 samoojaa.
Piirin kevätkokoukseen osallistui 4 ja syyskokoukseen 6 johtajaa.
Kansainvälinen toiminta
Anna-Maija Tammisto on vieraillut parin kuukauden välein Keilassa Virossa ylläpitämässä ystävyyslippukuntasuhteita. Lisäksi Anna-Maija Tammisto oli 7.-8.12. Virossa yhdessä WAGGGS Executive for Central and Eastern Europe, Paola Bortinin ja Suomen kv-asiamiehen Leena Suvirannan kanssa WAGGGS/Euroopan apuna Viron partiotyttöjärjestön toiminnan kehittämisessä.
Päätöksenteko
Vuosikokous pidettiin 4.2. kololla ja paikalla oli 11 samoojaa. Johtajaneuvosto kokoontui 5 kertaa ja Kuikat 3 kertaa. Vanhempainneuvosto kokoontui 3 kertaa. Lippukunnanjohtajana on toiminut Ahti Norja, apulaisjohtajana Hanna Vihervä, sihteerinä Juhani Heiskanen ja taloudenhoitajana Irene Ojansuu. Kuikkien puheenjohtajana on toiminut Kari Lilja. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on toiminut Jukka Niemelä. Palkattuja työntekijöitä ei lippukunnalla ole.
Tiedotus, toimitilat
Tapahtumista on tiedotettu Partio-Palstalla Ykkös-Sanomissa. Kaikille lpk:n jäsenille jaettava kuukausitiedote Myrskylyhty ilmeistyi 4 kertaa. Myrskylyhdyn päätoimittajana toimi Kari Lilja.
Kokoontumisia on ollut omalla kololla Nummen kirkolla ja Pusulan partiovintillä sekä Pusulan seurakuntatalolla. Sekä Korppien kämppä, Haukkalinna ja uusi kämppä Sevolammen läheltä ovat olleet käytössä vartioiden retkillä.
Muu toiminta
Olli ja Ville Kuosmanen saivat Suomen Partiolaisten Sankarimerkit numerot 23 ja 24. Sini Haverinen ja Juhana Salmenpohja saivat II-luokan Mannerheimin soljen. Hanna-Kaisa Sävelkoski sai Louhisuden soljen. Ahti Norja sai Suomen Partiolaisten hopeisen ja Irene Ojansuu Uudenmaan partiopiirin hopeisen ansiomerkin. Uudenmaan partiopiirin pronssisen ansiomerkin saivat Niko Elomaa, Henri Loskin, Sami Mäkilä ja Hanna Saloranta. Pauli Saloranta on toiminut Uudenmaan Partiopiirin partioneuvoksena.
Hanna Vihervä on toiminut piirineuvostossa. Anna-Maija Tammisto on ollut jäsenenä SP:n kansallisessa ohjelmaryhmässä (ohra); vastuualueenaan vartioikäiset ja Vartioikäisten toimintaryhmän puheenjohtaja.
Vaeltajat osallistuivat SP:n syysmestaruuskilpailujen ”Rajalla -96” järjestelyihin vastaten kahden rastin toiminnasta.
Ahti Norja osallistui 11.5. lippukunnanjohtajatapaamiseen.
Tapahtumia vuodelta 1997 Ahti Norjan kirjoittamana
Ikäkausitoiminnot
Lippukunnassa toimi vuoden lopussa 4 tyttövartiota: Lumikot (vj Martta Mäkilä), Peurat (Eeva Määttänen), Saukot (vj Heli Järvelä) ja Sopulit (vj Eeva-Mari Sävelkoski) sekä 6 poikavartiota: Haukat (vj Niko Niemelä), Ilvekset (vj juho Rahkonen), Karhut (vj Jaakko Niemelä), Ketut (vj Matti Vesikkala), Kärpät (vj Henri Loskin) ja Sudet (vj Jani Sävelkoski). Lisäksi syksyllä toimi jonkin aikaa Naali-vartio (Henna Lintuniemi).
Vartiot pitivät vuoden aikana yhteensä 227 kokousta, joissa oli keskimäärin 5 osallistujaa/kokous. Yöretkiä tehtiin 14, mukana oli keskimäärin 6 henkeä.
Sudenpentulaumoja oli neljä: Tiuku-Miuku (Irene Ojansuu, Arja Hallamaa), Ressu (Sisko Vireta ja Leena Rantamäki), Marsupilamit (Rauni Kanerva) ja Orava (Senja Sairasalo ja Päivi Iso-Markku). Lisäksi keväällä toimi vielä vanhoista laumoista Ronsu (Rauni Kanerva), josta kaikki siirrettiin vartioihin syksyllä. Kokouksia oli yhteensä 85 ja niissä keskimäärin 14 osallistujaa. Sudenpentujen lupauksenantoretkellä 19.4. antoi lupauksensa 27 uutta sudenpentua. Päiväretkiä oli 5 ja yöretkiä oli 7, mukana keskimäärin 13 henkeä.
Lippukunnan vaeltajat toimivat kahdessa ryhmässä. Vaeltajilla oli lukuisia kokouksia yleensä eri toimintojen järjestämistä varten. Lippukunnan kokonaisjäsenmäärä oli kertomusvuonna 192.
Lpk:n päivätilaisuudet
Uusien sudenpentujen otto oli 7.2. 27.6. oli Kilttiin liittyen tiedotustilaisuus. Itsenäisyyspäivänä 6.12. lippukunta järjesti soihtukulkueen Pusulan kirkolle, johon osallistui 90 Samoojaa ja 70 ulkopuolista. Tämän jälkeen oli lupauksenantotilaisuus Pusulan kirkossa, jossa 16 partiolaista antoi partiolupauksen. Lupauksenantoon ja sen jälkeen Pusulan seurakuntasalissa järjestettyyn itsenäisyyspäivän juhlaan osallistui 90 Samoojaa ja 50 ulkopuolista. Jouluaattona partiolaiset kantoivat kynttilät sankarihaudoille.
Retket, leirit ja vaellukset
Lippukunnan talvileiri oli 15.-18.2. Hyrsylän koululla, kaikkiaan 65 Samoojaa.
Sudenpentujen kesäleirille ”Vesihiisi” 13.-15.6. Kirkkosaaressa osallistui 64 sudenpentua, 9 johtajaa ja 8 lasten vanhempaa. Leirin rakentelu oli 12.-13.6.. Leirin johtajana toimi Irene Ojansuu.
Vartioikäisten kesän kohokohta oli KILTTI, lippukunnan bussimatka Skotlantiin 3.-14.8. Matkalle osallistui kaikkiaan 47 Samoojaa, joista 5 johtajaa. Matkan aikana vierailtiin myös Scots Camp-Skotlannin piirileirillä. Matkan johtajana toimi Hanna Vihervä.
Kilpailutoiminta
Vartioiden välinen partiotaitokilpailu ”Veden Vallassa -97” pidettiin 3.-5.10. Pitkäjärven alueella venevaelluksena. Lippukunnan omien vartioiden väliseen A-sarjaan osallistui 9 vartiota ja sen voitti Kettu-vartio. Vaeltajille ja muille ryhmille tarkoitettuun B-sarjaan osallistui 4 vartiota, voittajana KKO. Kilpailun johtajana toimi Hanna-Kaisa Sävelkoski.
Uudenmaan piirin sudenpentujen talvimestaruuskilpailuihin ”Ressun Räpellys” Mäntsälässä 1.3. osallistui kaksi pentuetta Tiuku-Miukuista ja pentue Ronsuista ja Ronsujen pentue voitti kisan. Uudenmaan piirin talvimestaruuskilpailuihin osallistui Wunderbaum siniseen sarjaan. Uudenmaan piirin kevätmestaruuskilpailuihin osallistui oranssiin sarjaan Sopuli-vartio (II-sija) ja Saukko-vartio (III-sija) sekä vihreään sarjaan Karhu-vartio (7.-sija).
Varainhankinta
Lippukunta ei ole kerännyt omaa jäsenmaksua, mutta edellyttää Suomen Partiolaisten jäsenmaksun maksetuksi. Paperia kerättiin koko vuoden kirkonmäellä sijaitsevaan autotalliin. Kuudet lastaustalkoot tuottivat yhteensä 55 tn paperia. 5.9. järjesti 8 Samoojaa letunpaistoa Lohjan Puhelimen pihalla. Syys- ja lokakuussa pidetyissä neljissä aurausviittatalkoissa tehtiin 9990 aurausviittaa ja lisäksi havuja myyntiin Nummen kirkolla. Joulumyyjäiset järjestettiin kololla 21.12. Lisäksi oli yteistyösopimus Sillin Tallin kanssa tunnuksella – ½ PENNIÄ PARTIOLLE.
Koulutustoiminta
Sudenpentulaumat suorittivat ohjelman mukaisia Pikku Hukka-, Hukka- ja Susi-vaihetta. Lj-neuvosto kokoontui 3 kertaa.
Vartiot suorittivat Suomen Partiolaisten ohjelman mukaisia III-, II- ja I-luokkaa ja niihin kuuluvia taitomerkkejä. Riihityksessä 12.-13.4. suoritti loppuun I-luokan 4, II-luokan 10 ja III-luokan 16 samoojaa. Vartionjohtaja-neuvoston vetäjänä eli Sampona on toiminut Juhana Salmenpohja ja lokakuusta lähtien Hanna-Kaisa Sävelkoski. VJN kokoontui 3 kertaa ja lisäksi 4.1. oli Vj-retki 9 vj:n voimin.
Lippukunta järjesti oman Vj-kurssin, johon kuului kurssiosa 6.-7.9. Keräkankareella, 15.10. kurssi-ilta kololla ja 25.-26.10. retkiosa Saarlammilla. Kurssille osallistui 16 Samoojaa ja lisäksi 3 kurssilaista Pohjan Polariksesta. Kurssin vetäjinä toimivat Ahti Norja ja Merja Tammisto.
Hanna-Kaisa Sävelkoski osallistui PJ-peruskurssille. Päivi Iso-Markku ja Senja Sairasalo osallistuivat aikuis-laumanjohtaja kurssille.
Vj-jatkokurssille osallistui Eeva-Mari Sävelkoski ja Vj-vihjareille kolme vartionjohtajaa.
Lippukunnan omat johtajapäivät pidettiin 1.-2.11. Salitun ulkoilumajalla Suomusjärvellä, ja niille osallistui 15 Samoojaa.
Niko Mikkola piti 15.11. POH-98 kisakurssin. Piirin syyskokoukseen osallistuivat Pauli Saloranta ja Merja Tammisto.
Päätöksenteko
Vuosikokous pidettiin 9.2. kololla ja paikalla oli 11 Samoojaa. Johtajaneuvosto kokoontui viisi kertaa ja vanhempainneuvosto kokoontui kolme kertaa. Lippukunnanjohtajana on toiminut Ahti Norja, apulaislippukunnanjohtajana Mikko Lehtonen, sihteerinä Juhani Heiskanen ja taloudenhoitajana Irene Ojansuu. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on toiminut Hannele Lahtinen. Palkattuja työntekijöitä ei lippukunnalle ole.
Tiedotus, toimitilat
Tapahtumista on tiedotettu Partio-Palstalla. Ykkös-Sanomissa ja järjestöpalstalla Karkkilan Tienoossa. Kaikille lpk:n jäsenille jaettava kuukausitiedote Myrskylyhty ilmestyi 5 kertaa. Myrskylyhdyn päätoimittajana toimi Niko Elomaa.
Kokoontumisia on ollut omalla kololla Nummen kirkolla ja Pusulan partiovintillä.
Sekä Korppien kämppä, Haukkalinna ja uusi kämppä Sevolammen läheltä ovat olleet käytössä vartioiden retkillä
Muu toiminta
Hilkka Sairasalo sai Louhisuden soljen. Sisko Norja-Heiskanen sai Collanin soljen. Inka Lundström sai Pyhän Yrjön soljen.
15.5. Samoojat olivat avustamassa Keräkankareella yläasteen leirikoulua. SP:n linnanmäkipäivään keväällä osallistui 6 vartiolaista.
Vartiot pitivät yhteisen pikkujoulun Sopulien järjestämänä. 8.-9.11. oli Alpo Heinosen ”Ulkoilutus” 50-vuotispäivän kunniaksi.
Talvileiri palavereja järjestettiin kaksi, sudenpentujen kesäleiripalavereja kolme, Kiltti-matkan palavereja kahdeksan ja lisäksi jälkipalaveri sekä kahdeksan syysvaelluspalaveria ja yksi jälkipalaveri. Vuoden 1998 Uudenmaan piirin talvimestaruuskilpailujen (POH-98) järjestelyä varten pidettiin viidet palaverit. Lippukunnalle hankittiin kaksi uutta saharaa kaminoineen sekä viisi erittäin hyvää saharoiden sadekatosta.
SUDARIT SAARESSA – VESIHIISI 97
Samoojien kaikkien aikojen suurin sudarileiri valloitti Kirkkosaaren 13.-15.5.1997. Yhteensä lähes yhdeksänkymmentä leiriläistä (62 sudaria ja 20-30 aikuista) tuntui sopivat saarelle mainiosti. Veden ympäröimänä, hiukan sen kastelemanakin pysyttiin hyvin aiheessa. Pentueet nimesivät itsensä ”Sinisiiviksi”, ”Helmenkalastajiksi”, ”Vesipedoiksi”, ”Nuijapäiksi”, ”Ostereiksi”, ”Mustarauskuiksi”, ”Viherveden veljiksi” ja ”Sinileviksi”. Ensimmäisenä iltana sudarit vannoivat vesihiidelle valan:
”Lupaan parhaani mukaan – paremmin ei taida kukaan – veden väkeä puolustaa, saastepeikkoa vastustaa. Minä en pelkää peikkoja, ne on mulle liian heikkoja!”
Onnentuojaksi jokainen valmisti kaulaansa nahkapussin, jonka sisään laitettiin veden hioma kaunis kivi – pirityinen. Lauantain kuluessa solmeiltiin iso pyydys-, rysä, jolla saastepeikko järvestä seuraavana aamuna poistettiin. Veden elämään tutustuttiin maastoleikin tehtävien kautta, vesillä liikkumista harjoiteltiin ahkerasti meloen ja veden lämpötila vaikutti uimisen innokkuudesta päätellen jo kesäiseltä. Kaarnaveneitä vuoleskeltiin pienen laivaston verran. Iltanuotiolla laulettiin, huudettiin partiohuutoja, nähtiin aikuisten pantomiimiesityksiä ja jaettiin ansiomerkkejä; pitkäaikaisesta uurastuksesta ojennettiin Sisko Norja-Heiskaselle Collanin solki.
Leiriläisten perusteellisesta ja täsmällisestä muonituksesta vastasivat Jukka Niemelä ja Arja Hallamaa. Ruokalistalta löytyivät merimakkarakeiton ja viikinkipuuron ohella tietysti laivakorput. Ikkalan ja muiden isien iskuryhmä hoiteli Sillin ohjauksella rivakasti rakennus- ja purkuhommia. Valtaisa tavaramäärä kulkeutui saaresta ”lähes itsestään” sunnuntaina vierailemaan tulleiden vanhempien mukana takaisin Paattikallion rantaan ja sieltä Kololle. Leirinjohtaja huomasi hämmästyksekseen olevansa kotona jo kolmen tunnin kuluttua leirin lipunlaskusta. Juttu: Irkku
Tapahtumia vuodelta 1998 Ahti Norjan kirjoittamana
”Keskiviikko 9.9.1998, Karkkilan Tienoo”
Kammi kohoaa Samoojien juhlavuoden monumentiksi
Nummen Samoojat –partiolippukunta viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa. Merkkivuotta on juhlistettu lippukunnan yhteisellä kesäleirillä Saarlammen itärannalla elokuun alkupuolella sekä teettämällä viininpunaiset anorakit, joita suuri osa Samoojista on tilannut.
Merkittävin juhlavuoden ”muistomerkki” on kuitenkin talkoilla toteutettu rakennelmahanke, kammi, joka on keväästä alkaen pikkuhiljaa kohonnut samaisen lammen rantamaisemaan. Alueen on partiolaisten käyttöön luovuttanut maanomistaja Lasse Saario.
Kammin piti tulla valmiiksi jo kesäleirillä, jossa sen rakentaminen oli vartiolaisten yhtenä ohjelmanumerona. Urakka osoittautui kuitenkin heidän voimilleen ylimitoitetuksi. Sitäpaitsi leiriviikko oli kovin sateinen, mikä osaltaan vaikeutti tehtävän suorittamista.
Sana kammi on lainaa saamen kielestä ja tarkoittaa hirsirakenteista turvekotaa – ehkä hiukkasen pienempää kuin nyt rakennettava kymmenelle täyskasvuiselle mitoitettu majoite.
Ensimmäisiä kammitalkoita järjestettäessä vain hyvin harvalla oli käsitystä siitä, mitä oltiin tekemässä. Nyt, kammin kohottua ”harjakorkeuteensa”, alkaa hämmentävä kokonaisuus jo hahmottua. ”Noin suuriko se on”, hämmästelee moni. Ahti ”Silli” Norja, Nummen Samoojien lippukunnanjohtaja ja kammihankkeen vetäjä, naureskelee, ettei rakennuslaki edes tunne tällaista rakennelmaa, kun itse sanakin on tuntematon napapiirin eteläpuolella.
Risto Kanervo, joka alusta saakka on ollut talkootyössä mukana, tasailee kammin oviaukon yläpuolella töröttäviä hirrenpäitä tuumaten, että kyllä tämä nyt jo alkaa joltakin näyttää. Ennen hirrenpäiden tasausta näkymä oli jotenkin ”repaleinen”.
”Tuleeko siihen ikkunoita ollenkaan?” kyselee joku. ”Silli” osoittaa oviaukon molemmin puolin sijaitsevia kolmion muotoisia aukkoja – siinä on ikkunat. Niihin laitetaan ilmeisesti lasit, ei pleksimuovia, kuten joku ehdottaa. Muuta valonlähdettä ei kaivata, alun-perin näitäkään ei ollut suunnitelmissa mukana. Kodan keskelle on ajateltu sijoittaa lasiluukullinen kamiina, siitä tulee lisävaloa.
Nyt kammin kattona on hiukan hirttä ohuemmista kuorituista kuusenrangoista tukihirsien varaan naulattu kate. Se peitetään vielä vanerilla, kattohuovalla, lekasoralla ja turpeella niin, että päällimmäiseksi tulee turvekerros. ”Siihen oven yläpuolelle saavat suden-pennut sitten ensi kesänä kylvää vaikka kehäkukkia”, myhäilee ”Silli”.
Talkoolaiset harvassa
Suvi Koivisto lepäilee työviikon stressistä kaapimalla selkä vääränä kuusenkuorta kuorintaraudalla, vanhalla metsurintyökalulla. Suvi oli myös kuukausi takaperin kymmenen päivän pituisen juhlaleirin pääkokkina, jonka huolena oli päivittäin ruokkia runsaat 150 leiriläistä. Aamuvarhaisesta iltamyöhään venyneet päivät leiri-keittiössä kävivät taatusti voimille, silti Suvi jaksaa jatkaa vapaaehtoistyötä vielä kammitalkoissakin.
Ylipäänsä näyttää käyneen niin, että vaikka Samoojien yli kahdestasadasta jäsenestä noin 160 on sudenpentu- ja vartioikäisiä, joilla arvion mukaan on runsaat kolmesataa vanhempaa, jaksavat talkoisiin tulla aina vain ne samat kymmenkunta.
Tällä kertaa tuntuu lisäksi tiedonkulku kangerrelleen, koska ensimmäisenä talkoopäivänä lauantaina paikalle saapuivat vain ”Silli” ja Risto. Nyt on porukkaa jo hiukan enemmän, lapset mukaanlukien yksitoista.
Lasten, Astra ja Jussi Kanervon sekä Eelis ja Mikko Norjan, tehtävänä on raahata kaadetuista kuusista karsittuja oksia nuotioon. Silti aikaa riittää myös muuhun. ”Eilen me löydettiin pussillinen kanttarelleja”, kertoo Astra. Pojat neuvottelevat, miten roolit jaettaisiin ”rofe ja poliisi”-leikkiin: ”Jos sovitaan, että on kaks rofea ja kaks poliisia”, ehdottaa Jussi.
Mihin kammia tarvitaan?
Mihin Nummen Samoojat sitten tällaista mahtavaa hirsirakennelmaa tarvitsevat? ”On siihen ensi tammikuussa kiva sitten sudenpentujen tulla yöretkelle”, arvioi ”Silli”. Samoojien jäsenmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa, joten sillä on merkittävä rooli paikkakunnan nuorison ”liikuttajana”. Partio tarjoaa mielekästä tekemistä, seikkailua, luontoon tutustumista ja ennen kaikkea ryhmässä toimintaa kaverien kanssa.
On kuvaavaa, että nuorille suunnattu kunnan nuorisotoimen järjestämä ”seikkailuleiri” jouduttiin osanottajien puutteessa perumaan, mutta paria viikkoa myöhemmin alkaneelle Samoojien juhlaleirille ilmoittautui kuutisenkymmentä vartioikäistä – juuri niitä, joille seikkailuleirikin oli tarkoitettu. Kesän alussa Rausjärvellä järjestetty nuorempien lasten puuhaleiri, sekin kunnan nuorisotoimen järjestämä, veti paremmin väkeä – osanottajista suuri osa oli pieniä partiolaisia.
Joka vuosi on sudenpentuihin pyrkijöitä niin, että välillä on vetäjien puutteessa pakko vähän jarrutellakin, ja vuosittain siirtyy sitten aikansa sudenpentulaumassa touhuilleita vartiolaisten porukoihin. Tälläkin viikolla saatellaan vartiolaisten pariin toistakymmentä sudenpentua.
Pusulassa, Marsupilamit-laumassa, esimerkiksi on tiistaina 8.9. siirtymä-rituaali. Tuolloin neljä sudenpentua, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, saatetaan koko lauman voimin Yrjönselän retkipaikalle, jossa heidät kuljetetaan juhlallisesti puron yli siltaa pitkin – toiselle rannalle jää lauma, toisella odottaa vastaanottava vartio. Pojista tulee Haukkavartiolaisia, tytöistä puolestaan Lumikkoja.
Muissa laumoissa siirtymärituaali saattaa olla toisenlainen, ajatuksena on kuitenkin, että jokin loppuu ja jokin muu alkaa.
Sudenpennut, iältään seitsemän ja yhdentoista väliltä, toimivat laumanjohtajien johdolla kymmenen – kahdenkymmenen pennun laumoissa. Laumat kokoontuvat viikottain askartelemaan, leikkimään ja harjoittelemaan erilaisia partiotaitoja kuten suunnistusta, ensiapua ja tietenkin niitä solmuja, niistähän partiolaiset ovat tunnettuja.
Hiukan samaan tapaan, vaikka pienemmissä ryhmissä ja vain hiukan 11-15 –vuotiaita vartiolaisia vanhemman vartionjohtajan johdolla toimivat vartioikäisetkin. Viikonloppuisin tekevät niin sudenpennut kuin vartiolaisetkin myös retkiä, joista vuoden mittaan muutama on ns. yöretkiä, eli yövytään jossakin majoitteessa.
Lämpimään vuodenaikaan majoite on teltta, mutta talvisaikaan nukutaan mielellään sisätiloissa. Kun suden-pentulaumoja on yhteensä viisi ja vartioita 7-8, ja näiden lisäksi toimivat vielä yli 15-vuotiaiden nuorten vaeltajaryhmät, riittää niin kammille kuin muillekin Samoojien käytössä oleville majoitteille runsaasti käyttäjiä.
Ensiaskeleet 41 vuotta sitten
Nyt 25 vuotta täyttävä lippukunta ei ollut Nummen ensimmäinen partiolippukunta, vaan jo vuosina 1957-63 siellä toimivat ensimmäiset Yrjö Selinheimon perustamat Nummen Samoojat – heihin kuuluivat mm. nykyinen Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aatto Juolahti – sekä heidän sisarlippu-kuntanaan Nummen Lukko.
Nykyinen lippukunta, jossa tytöt ja pojat toimivat yhdessä, aloitteli toimintaansa 1972 syksyllä, mutta perustava kokous pidettiin vasta keväällä 1973. Perustajia olivat Tero Arvonen ja Pekka Vihma. Perustajajäseniin kuului tuolloin 15-vuotias nykyinen lippukunnan johtaja Ahti ”Silli” Norja.
Nykyään lippukunnan toiminta kattaa koko Nummi-Pusulan alueen. Kokoontumispaikkoina eli ”koloina” toimivat Nummen nuorisotalon yläkerta, sekin talkoovoimin kunnostettu, sekä Pusulan Ahjolan yläkerrasta vuokrattu tila.
Puitteet kunnossa – vetäjiä vähän
Vakinaisia, kiintein majoittein varustettuja retkipaikkoja on Samoojilla useita: Koisjärven ”Korppien kämppä”, vanhan Haukkavartion rakentama turvemaja ”Haukkalinna”, Sevonlammen ympäristöstä vuokrattu ns. ”uusi mökki”, jolle ei vielä ole vakiintunut nimeä, sekä nyt valmistuva Kammi.
Lisäksi on käytössä Yrjönselän rannalla retkipaikka, maanomistaja Kari Liljan Samoojien käyttöön luovuttama. Sinne on toistaiseksi vasta raivattu nuotiopaikka, mutta johon suunnitellaan rakennettavaksi myös laavu.
Toiminnalliset puitteet ovat siis erittäin hyvät. Ainoastaan vetäjien saanti on ajoittain kangerrellut; tällä hetkellä laumanjohtajia on joka laumalle, mutta vartionjohtajapulan vuoksi ei esimerkiksi saatu tänä syksynä vielä vetäjää yhdelle sudenpennuista vartiolaisiksi siirtyvälle tyttöryhmälle.
Niin lauman- kuin vartionjohtajillekin järjestetään koulutusta tehtäväänsä. Aikuiselle laumanjohtajalle kysymys on haasteellisesta mutta erittäin antoisasta vapaaehtoispestistä lasten parissa. Vartionjohtaja puolestaan on useimmiten 13-14-vuotias nuori, joka näin saa arvokasta kokemusta tiimityöskentelyn vetäjänä.
Vartionjohtajien koulutuksesta huolehtii lippukunnan ”sampo”. Laumanjohtajista puolestaan pitää huolta ”akela” – nimitys tulee Kiplingin Viidakkokirjan johtajasuden nimestä.
”Mikä pitää puun pystyssä?”
Sunnuntaipäivä on aurinkoinen. Niemekkeessä, johon kammia rakennetaan, näkyy harvennetussa kuusikossa vielä kesäleirin jälkiä – varvusto on kulunut, tallattuja polkuja risteilee sinne tänne, leirirakennelmiin käytettyjä rankoja on pinottu siististi polkujen varteen myöhempää käyttöä varten.
”Silli” laittelee lasten hoitamaan risunuotioon pari tukevampaa halkoa. On kahvitauon aika. Paistetaan makkaraa nuotiossa ja jutellaan niitä näitä: ”Arvakkaas mikä pitää puun pystyssä?” arvuuttelee Risto ja vastaa itse: ”Joo, puru. Kun moottorisahalla ottaa sen purun pois välistä niin puuhan kaatuu.”
Ei se kammi tälläkään kerralla aivan valmiiksi ehtinyt. –”Koskas on seuraavat talkoot?” ”Silli” miettii hetken, laskeskelee viikonloppuja ja mahdollisia aurauskeppitalkoita. –”Eiköhän se jää tuonne syysvaelluksen jälkeen”, hän sitten arvelee. Jospa siihen mennessä olisivat elonkorjuutyöt ohi ja hiukan enemmän tekevää talkooporukkaa tulossa paikalle.
Nummen Samoojien perinteinen syysvaellus on viikonlopun mittainen partiotaitokisa, perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Viime vuonna se tehtiin venein ja kanootein Nummen Pitkäjärvellä.
Tänä syksynä on kuitenkin vuorossa metsävaellus, johon kutsutaan myös kaikki vanhat samoojat juhlavuoden kunniaksi partiomuistoja verestämään. ”Kootkaa vain kolmen hengen kilpailuvartiot ja tulkaa mukaan”, kehottaa ”Silli”.
Tapahtumia vuodelta 1999 Ahti Norjan kirjoittamana
Ikäkausitoiminnot
Lippukunnassa toimi vuoden lopussa 6 tyttövartiota: Ahmat (vj Tanja Niinimäki), Lumikot (vj Paula Tamminen), Peurat (vj Anna Saukkolin), Saukot (vj Heidi Niemi), Majavat (vj Ringa Loskin ja Elina ja Tiina Karppinen) ja Sopulit (vj Kristiina Pietilä) sekä 6 poikavartiota: Haukat (vj Henrik Lahtinen), Ilvekset (vj Jyri Kauppinen), Karhut (vj Tuisku Hallamaa), Ketut (vj Ville Jussila), Kotkat (vj Mikko Ristimäki) ja Sudet (vj Aarne Hovi).
Vartiot pitivät vuoden aikana yhteensä 347 kokousta, joissa oli keskimäärin 6 osallistujaa/kokous. Päiväretkiä tehtiin 3 ja yöretkiä tehtiin 33, mukana retkillä oli keskimäärin 6 osallistujaa.
Sudenpentulaumoja oli vuoden lopussa viisi: Marsupilamit (Rauni Kanerva), Orava (Päivi Iso-Markku), Siilit (Päivi Loskin-Kairenius), Maamyyrät (Pertti Leppäkoski ja Jouni Parviainen), Koppakuoriaiset (Terhi Ajosenpää). Kokouksi a oli yhteensä 77 ja niissä keskimäärin 12 osallistujaa. Sudenpentujen lupauksenantoretkellä 18.4. Paimentenkirkolla antoi lupauksensa 40 uutta sudenpentua. Päiväretkiä laumoilla oli 9 ja yöretkiä oli 8, mukana retkillä keskimäärin 12 henkeä.
Lippukunnan vaeltajaryhmä Samowaarit kokoontui 4 kertaa. Vaeltajien päätapahtuma oli Lapin vaellus. Lisäksi suoritettiin 40 km:n nahkaliljavaellus ja järjestettiin yksi yöretki. Lisäksi osallistuttiin Uudenmaan partiopiirin vaeltajatoimintaan sekä Pääkaupunkiseudun partiolaisten järjestämiin Trendiskaboihin 27.-28.11. kahdella vartiolla. Lippukunnan kokonaisjäsenmäärä oli kertomusvuonna 219 ja oli siten Uudenmaan piirin suurin lippukunta.
Lpk:n päivätilaisuudet
Uusien sudenpentujen otto 3.2.., jolloin ilmoittautui 41 uutta sudenpentua. Yrjönpäiväjuhla oli Iloitussa 23.4. ja mukana oli 35 henkeä. Itsenäisyyspäivänä 6.12. lippukunta järjesti soihtukulkueen Pusulan kirkolle, johon osallistui 140 samoojaa. Tämän jälkeen oli lupauksenantotilaisuus Pusulan kirkossa, jossa 18 partiolaista antoi partiolupauksen. Kirkossa oli noin 180 henkeä. Lupauksenantoon ja sen jälkeen Pusulan koululla järjestettyyn joulujuhlaan osallistui 130 henkeä. Jouluaattona partiolaiset kantoivat kynttilät sankarihaudoille.
Retket, leirit ja vaellukset
Lippukunnan omat kesäleirit niin sudenpennuille kuin vartiolaisillekin järjestettiin Iloitussa. Sudenpentujen leirille 3.-6.7. osallistui 61 sudenpentua ja 22 johtajaa ja avustajaa. Leirin johtajana Rauni Kanerva. Vartiolaisten leirille 6.-9.7. osallistui 45 vartiolaista ja 11 johtajaa. Leirin johtajina toimi Ahti Norja.
Piirileiri Ylitykselle 23.7.-3.8. osallistui 18 samoojaa. Samoojien oma kotihaikki suuntautui Puuhamaahan.
Lippukuntien talvileirit sudenpennuille ja vartiolaisille järjestettiin Jättölän koululla. Sudenpentujen leirille 20.-22.2. osallistui 22 sudenpentua ja 8 johtajaa. Leirin johtajana Rauni Kanerva. Vartiolaisten leirille 22.-25.2. osallistui 32 vartiolaista ja 8 johtajaa ja avustajaa. Leirillä käytiin läpi EA I-kurssi. Leirin johtajana toimi Ahti Norja.
Vaeltajien vaellukselle ”Leammi -99” 7.-14.8. Lemmenjoen kansallispuistoon osallistui 6 vaeltajaa. Matkalla tutustuttiin myös luontokeskus Siidaan ja arktiseen keskukseen Arktikumiin.
Kilpailutoiminta
Vartioiden välinen partiotaitokilpailu ”Kirkkopolku” pidettiin 24.-26.9. Pusulassa. Lippukunnan omien vartioiden väliseen A-sarjaan osallistui 11vartiota ja sen voitti Kettu-vartio. Vaeltajille ja muille ryhmille tarkoitettuun B-sarjaan osallistui 4 vartiota, voittajana KKO. Kilpailijoita oli kaikkiaan 72 ja järjestelijöitä 13. Kilpailun johtajana toimi Niko Mikkola.
Samoojat ovat osallistuneet aktiivisesti Uudenmaan Partiopiirin järjestämiin partiotaitokisoihin. Uudenmaan piirin talvimestaruuskilpailuihin ”Läiskä” 6.-7.2. Hyvinkäällä osallistui ”Nummisuutarit” sarjaan voittaen punaisen sarjan.
Uudenmaan piirin kevätmestaruuskilpailuihin ”Pottarin Pirskeet” osallistui kuusi kisavartiota. Oranssiin sarjaan osallistuivat Sopulit, sijoittuen 3. Saukko sijoittuen 4. ja Tuntirisopulit 5. sijalle sekä Lumikko, sijoittuen 8. Vihreään sarjaan osallistui Karhu-vartio, 4. sija ja Kettu-vartio, 5.sija.
Uudenmaan piirin syysmestaruuskilpailuihin ”Mainio Valtio” 4.-5.9. osallistui ”Mörököllit” siniseen sarjaan sijoittuen viidenneksi ja ”Samowaarit” punaiseen sarjaan jääden toiseksi, pienimmällä mahdollisella erolla ja ”Karhu” sijoittuen 10. ”Tattis 99” sijoittuen 11.
”Samowaarit” osallistuivat myös 2.-3.10. Suomen Partiolaisten syysmestaruuskilpailuihin punaiseen sarjaan ja sijoittui 16.
Sudenpentujen ”Sulo Suippokorvan sudenpentukisaan” 13.2. Tuusulassa osallistui Orava-lauma. Orava I sijoittui 18. ja Kurret sijoittuivat 24.
Sudenpentujen kisaan ”Fisukisa” 2.10. Lohjan Virkkalassa osallistui Orava- ja Marsupilamit –laumat. Oravapojat voittivat kisan ja Marsupilamit sijoittuivat 6. ja Oravatytöt 16.
Varainhankinta
Lippukunta ei ole kerännyt omaa jäsenmaksua, mutta edellyttää Suomen Partiolaisten jäsenmaksun maksetuksi. Paperia kerättiin koko vuoden Nummen kirkonmäellä sijaitsevaan autotalliin. Kahdeksat lastaustalkoot tuottivat yhteensä 82 tonnia paperia. Syyskuussa pidetyissä neljässä aurausviittatalkoissa oli yhteensä 85 veistäjää ja niissä tehtiin 9160 aurausviittaa. Lisäksi havuja oli jaossa Nummen kirkolla vapaaehtoisia lahjoituksia vastaan. Oi Jouluyö –konserttilippuja myytiin 11.12. konserttiin 400 kpl ja myynnistä vastasivat vartiot. Partiolaisten adventtikalentereja myytiin 395 kpl vartioiden ja sudenpentulaumojen voimin. Joulumyyjäiset järjestettiin nuorisotalolla 19.12. ja paikalla oli n. 200 henkeä.
Koulutustoiminta
Sudenpentulaumat suorittivat ohjelman mukaisia Pikku Hukka-, Hukka- ja Susi-vaihetta. Lj-neuvosto kokoontui 6 kertaa.
Vartiot suorittivat Suomen Partiolaisten ohjelman mukaisia III.- II- ja I-luokkaa ja niihin kuuluvia taitomerkkejä yhteensä 94 kpl. Riihityksessä 17.-18.4. Lintukiimanvuoren maastoissa suoritti II-luokan 8 ja III-luokan 32 samoojaa. Mukana järjestelyissä 10 johtajaa.
Vartiojohtajaneuvosto kokoontui kevätkaudelloa Sampojensa Ville-Hermanni Lehtisen ja Petri Mäkilän johdolla ja syyskaudella Eeva-Mari Sävelkosken, Matti Vesikkalan ja Jaakko Niemelän johdolla 10 kertaa ja kokouksissa oli läsnä keskimäärin 12 osallistujaa. Vj-päiville 19.9. osallistui 11 vartionjohtajaa.
Vartionjohtajan jatkokurssille osallistui Tanja Niinimäki, Eeva Määttänen, Heli Järvelä ja Heidi Niemi.
Sampokurssille osallistuivat Petri Mäkilä ja Ville-Hermanni Lehtinen. Akelakurssille osallistui Rauni Kanerva.
HOK-kurssille osallistuivat Eeva-Mari Sävelkoski ja Jaakko Niemelä.
PJ-peruskurssille osallistuivat Eeva-Mari Sävelkoski, Matti Vesikkala ja Jaakko Niemelä. He suorittivat PJ-jälkitehtäviään vuonna 2000. LJ-peruskurssille osallistuivat Henry Ekblad ja Jouni Parviainen.
Lippukunnan omat johtajapäivät pidettiin 16.-17.10. Rausjärvellä, ja niille osallistui 25 samoojaa.
Päätöksenteko
Vuosikokous pidettiin 7.2. kololla ja paikalla oli 15 samoojaa. Johtajaneuvusto kokoontui 6 kertaa, vanhempainneuvosto kokoontui 3 kertaa. Lippukunnanjohtajana on toiminut Hanna Vihervä, apulaislippukunnanjohtajana Ahti Norja, sihteerinä Petri Hömppi ja taloudenhoitajana Henri Loskin. Vanhempainneuvoston kpuheenjohtajana on toiminut Juhani Krappe. Palkattuja työntekijöitä lippukunnalla ei ole.
Tiedotus, toimitilat
Lippukunnan tiedotus on hoidettu partiolaisten itse pitämällä partiopalstalla Ykkös-Sanomissa, jossa on ollut noin joka toinen viikko jokin partiolaisten juttu ja info-osa. Kaikille lpk:n jäsenille jaettava lpk-tiedote Myrskylyhty ei ilmestynyt vuonna 1999. Ns. Tiedotus-Myrskylyhty ilmestyi kaksi kertaa.
Kokoontumisia on ollut omalla kololla Nummen nuorisotalolla ja Pusulan partiovintillä.
Sekä Korppien kämppä, Haukkalinna, Sevolammen uusi kämppä ja varsinkin Kammi Saarlammilla (syyskaudella) ovat olleet käytössä vartioiden retkillä. Lisäksi on retkeilty maastossa, mm. Kirkkosaaressa.
Muu toiminta
Eeva-Mari Sävelkoski, Jaakko Niemelä ja Matti Vesikkala saivat Louhisuden soljen. Rauni Kanerva sai Collanin soljen. Hanna Järvelä sai Pyhän Yrjön soljen ja Jussi Heinonen sai I-luokan Mannerheimin-soljen.
Lippukunta on jatkanut Kammin rakentamista Saarlammin maastoon. Talkoita on ollut viidet ja niissä on ollut yhteensä 97 rakentajaa. Kammin vihkiäiset olivat 21.8., jossa Kammi siunattiin käyttöön. Paikalla oli n. 60 Samoojaa.
Lippukunnan vartionjohtajille, vaeltajille ja johtajille hankittiin syyskaudella salivuoro Oinolan liikuntasalista.
Lippukunnan vaeltajat ovat vastanneet kunnan viikonloppu- ja pyhäpäivien liputuksista. Liputuksia on ollut 11 kertaa sekä Nummella että Pusulassa. Kosovo-keräys toteutettiin partioviikolla 22.-25.4. Esson pihalla. Neljä vartiota keräsivät kukin lippaansa täyteen.
Vanhemmille ja talkoolaisille retki 5.-6.11. Kammille. Mukana 7 henkeä. Saarlammin maastoihin tehtiin 15 rastin kiintorastiverkosto.
Lpk:n jäsenet Merja Tammisto, Jussi Heinonen ja Pauli Saloranta ovat toimineet pääasiassa piirin ja järjestön tehtävissä.