Toimintakertomus vuodelta 1960 Tero Sävelkosken kirjoittamana
Lippukunnassamme on ollut, kuten muinakin vuosina tavanomaista toimintaa. Tämän lisäksi kävivät Nurmijärven ”Jukolan veljet” yöretkellä. He yöpyivät Valkerpyyn rannalla ja aamulla saivat lämpimän hernerokan yhteiskoulun keittolasta. Pienen levon jälkeen he suunnistivat hiukan maastossa ja iltapäivällä suunnistuksen jälkeen saunoivat osuuskassan saunassa Saukkolassa.
Samoojilla oli ensimmäistä kertaa kilpailuvartio UPP:n talvikisoissa Vihdissä. Vartion vahvuus oli 4 ja se kilpaili vihreässä sarjassa. Kun kerran olimme ensi kertalaisia niin jumpoksi sitä jäimme.
Myöskin tänä vuonna, kuten aikaisemminkin vietimme Yrjönpäivän juhlaa. Aamulla kävimme kirkossa ja laskimme sankarihaudoille ja Karjalaan jääneiden patsaalle seppeleet. Kirkolta siirryimme kulkueena seurojen talolle. Tilaisuuden yhteydessä ojennettiin silloiselle lippukunnan johtajalle Yrjö Selinheimolle Partiopoikajärjestön myöntämä rautainen ansiomerkki.
Lippukuntamme kävi toukokuun 26. Partioliikkeen 50. vuotisparaatissa Helsingissä. Samoojia oli mukana 22.
Heinäkuussa meillä oli tavanomainen kesäleiri, tällä kertaa se pidettiin Enäjärven rannalla Käpälämäessä. Poikia oli mukana 10 ja leirin johtajana toimi Taito Virta.
Unohtaa ei myöskään sovi että syksyllä ennen koulun alkua ja sen jälkeen uurastivat eri vartiot saadakseen kaikilta jäseniltä operaatio keinosydän suorituksen. Nummen Samoojien kymmenestä vartiosta kuusi suoritti tämän täydellisesti, siis jokainen vartion poika ja he saivat palkakseen vartion yhteisen K-S plaketin.
Toimintavuoden aikana on suoritettu III lk merkkejä 7 kpl, II lk merkkejä 5 kpl ja I lk merkkejä 2 kpl. 1 kpl kuntoisuuslilja sekä erilaisia taitomerkkejä yhteensä 11 kpl.
Uudet partiopojat hyväksyttiin lippukunnan alokkaiksi 10.10.1960.
Lippukunnan vahvuus oli vuoden alussa 30, eronneita 14, liittyi 17 ja vahvuus vuoden lopussa 33.
Marraskuun 26 päivänä järjesti Lukon ja Samoojain vanhempainneuvostot partiotyön tukemiseksi puurojuhlan Nummen Seurojen talossa. Itsenäisyyspäivänä oli kirkossa käynti ja seppelten lasku. Vanhempainneuvosto on kokoontunut vuodessa kaksi kertaa ja valitsi lippukunnan uudeksi johtajaksi konstaapeli K. Tiihosen.
Tapahtumia vuodelta 1961 Tero Sävelkosken kirjoittamana
Retki Lintukiimalle 30.4.1961
Lähtö klo 9.00 puutarhuri Virran luota. Retken johtajana olivat lpkj. Munter ja Taito. Tärkeämmän toimituksen, syömisen, jälkeen leikittiin lipunryöstöä. Retkelle osallistui 2+26.
Nummen samoojien suunnistusretki 4.6.1961
Kilpailu on vartioiden välinen. Pistelasku tapahtuu seuraavasti: Partioasu, vartion osanottajamäärä, vartion ikä, vartion suoriutuminen eri tehtävistä, suunnistusaika.
Muutamia osviittoja: rasti n:o 1. Jokainen poika kerää 2 kissankäpälää( pun+valk) ja tuo ne maaliin
rasti n:o 2. Jokainen poika suorittaa maaston määrittelyn. rasti n:o 3. Vartionjohtaja määrittelee nopeimman ja käytännöllisimmän tien maaliin. Suunnistusretkellä kerää jokainen poika yhden männyn- ja yhden kuusenkävyn taskuunsa ja tuo ne maaliin. Viikolla kokoontuvat Oinolan vartiot Taito Virran johdolla kunnanlääkärin talolla sovittuna päivänä sekä Saukkolan vartiot Rehtorin luona Jussi Munterin johdolla pieneen suunnistuskuulusteluun, josta tulee myös pisteet. Voittaneen vartion jokainen poika saa palkinnon, samoin kuin tietysti voittanut vartiokin.
Lippukunnan kesäleiri Enäjärven rannalla 7.8 – 13.8.1961
7.8 Lähtö oli sovittu kello yhdeksäksi elokuvateatterin eteen. Lähtö myöhästyi hieman, mutta saavuimme silti klo 10.45 leiripaikalle käpälämäkeen. Ensin pystytettiin teltat, minkä jälkeen juotiin teetä. Lipunnosto alkoi klo 13.15. Samassa tilaisuudessa jaettiin työt kullekin ryhmälle. Töiden jälkeen alkoi vapaa-aika. Hannu oli keittiövuorossa. Lipunlasku oli 21.00. Ensimmäisen päivän päätti iltanuotio.
8.8 Herätys oli klo 7.30. Heti sen jälkeen oli aamuvoimistelu, pesu ja teen juonti. Telttatarkastuksessa oli Tikkojen teltta paras. Lipunnoston jälkeen oli partiotaito-opetusta solmujen muodossa. Keittiövuorossa oli Jorma, Matti ja Raimo. Illalla tuli Erkki Tamila vieraaksemme. Yöllä pidettiin vartiota 23-03.
9.8 Rankan aamuvoimistelun piti Markku Haarla. Johtaja ja Tamila olivat saaneet yöllä 30 lahnaa. Lipun nostivat Kalle-Pekka ja Arto. Keittiövuorossa olivat Antero, Risto, Harri ja Heikki.
10.8 Lipun nostivat Risto ja Heikki. Illalla lähti vieraamme Tamila pois leiristä, mutta sitä ennen hän piti suunnistuskilpailut, jonka voitti Jorma Saariston joukkue.
11.8 Lipun nostivat Pertti ja Matti. Keittiövuorossa olivat Pertti, Ossi ja Markku. Illalla paistettiin räiskäleitä.
12.8 Lipun nostivat Esko ja Markku. Oli saunapäivä ja kaikki olivat saunassa. Harri ja Ossi rakensivat laavun, jossa he nukkuivat yön.
13.8 Herätys oli yhdeksältä. Ennen vieraiden saapumista pidettiin kenraaliharjoitus. Hannu oli poliisina vieraiden saapuessa. Kirkkoherra Toivonen piti kenttähartauden, jonka jälkeen vieraat tarkastivat leirin. Kahvitarjoilun jälkeen oli soutukilpailut, jossa pojat ja vanhemmat kilpailivat voitosta, jonka vanhemmat sitten veivätkin. Sulkapallossa pojat taas veivät voiton. Iltaan mennessä ei leirillä ollut muita kuin 6 poikaa sillä muut olivat lähteneet pois.
Tapahtumia vuodelta 1962 Tero Sävelkosken kirjoittamana
Vartiojohtajaneuvoston kokous 23.1.1962
Mukana olivat Taito, Simo, Seppo, K-P ja Antero. Kokouksessa käsiteltiin männyttä vuotta ja todettiin, että Samoojain osalta se oli kulunut suht’koht’ hyvin, ei mitenkään kehuttavasti kuitenkaan. Vartiot eivät olleet toimineet EDES tyydyttävästi. SYY: EI ole kokoontumisilta vaadittavaa koloa. Taito kyllä vihjaisi, että sellainen olisi kierroksessa, mutta tarvitaan kärsivällisyyttä. Kuitenkin kaavailtiin taas kevään ohjelmaa. Ensinnä sovittiin, että kukin vartio joutuisi vuorollaan kertaustenttiin. Tentit alkaisivat heti helmikuussa. Karhuissa ja Tikoissa oli huolen aiheena se, että kun Simo ja Seppo lähtevät koulusta, niin kuka huolehtii vartiosta, eli ketkä tulevat jatkamaan yllä mainittujen hommia??? Simo ja Seppo lupasivat vielä itse harkita, että ketä he ehdottavat tilalleen. Lopuksi sovittiin että kokoonnuttaisiin joka toinen viikko.
Samoojain vuoskokous Seuralassa 24.1.1962 klo 14.30 läsnä 2+27
Lipputervehdyksen jälkeen kuulusteli Taito pojilta partiolakia. Tulos: vain 2 poikaa osasi sen täydellisesti. HAAAAAAAAAA! Koska eräät olivat unohtaneet tuoda mukanaan vuosikertomusta, niin opettaja Toiviainen ohjasi leikkejä. Pyydän anteeksi. Hän OPETTI pojille sekä sähkötystä, että huomiokykyä kehittävää leikkiä. Tästä kokouksesta alkoi kaikkia vartioita käsittävä kilpailu: käyttäytymisestä, täsmällisyydestä ja partiolaisuudesta. Huomattakoon, että tämä vuosikokous oli allekirjoittaneen mielestä kaikkia muita Ikä-Ahman jälkeisistä kokouksista parempi. Se oli jollakin lailla niin kokoava hetki. Siinä ei ollut mitään turhaa kankeutta. Kokouksessa kaavailtiin lopuksi kevään ohjelmaa. Sihteerinä toimi: Kormu
Kansanhiihtotilaisuus 18.3.1962 Seuratalon maastossa
Samoojain kaikki keksivä lpk. Taito väläytti täs tuonaa ett eiks olis kiva jos Samoojat järjestäis Nummilaisii varte kansanhiihtokisat. No lpkj. Munter oli myötä mäkeä sen juuston suhteen ja suorastaan nuhteli meitä, ett ku me ei oltu sitä aikasemmi huamattu. Jooo tarkotuksena oli järjestää ne olympialaiset heti seuraavana sunnuntaina, mut kipinäl oli sillo Länsiuudenmaan suurhiihdot. Sen vuoksi täytyi meiti siirtää ne meitin suurhiihdot tänne eli tuonnemmaks. Kumminkin kahdeksanatoista kolmatta oli Samoojain vuoro vallata Seuratalon mäki. Kello pual kahdeksast sakka olivat Taito ja Jussi ollee siäl varttuumas et jos joku olis vaikka vahinkos heränny liian aikaseen. Mutta vasta pual kymmenelt tuli ensimmäiset. Sit niit Nummen hiihtoa harrastavaisii asukkai tuli perä jälkee puolise sataa. Joukossa oli myöskin muutama ulkopitäjäläinenkin. Hiihtoaikana joka muuten oli klo 9:n ja klo 15:nta välillä hiihti kaikkiaan 73 ihmistä eli sielua osuutensa. Mainittakoon viellä että kisapaikalla roihusi pari nuotiota ja liehusi lippu salossa ja ulvosi levysoitin buffetissa. Kansanhiihtomerkit tekivät suht koht hyvin kauppansa, samoin Kessun pitämä baari&buhvet oli tuottoisa. Juuri käristemakkarasta pitivät uupuneet hiihtäjät.
Mannekiiniesitys 25.3.1962
Niinkuten vanhempainneuvoston vuoskokouksessa määrätty oli, panivat Eila Munter ja kumppanit tuulemaan, jotta Samoojilla olisi rahahuolista vapaa tulevaisuus. He järjestivät 25.3.1962 mannekiiniesityksen. Norva, Tmi. Hilja Sornikivi ja Nummen kenkä ja asuste jelppasivat asiassa. Edellämainitut liikkeet antoivat esiteltäviksi kevään pukuluomuksensa. Ammattimannekiinien lisäksi avusti esityksessä myös Samoojista pari hujoppia. Myös Nummen lukosta oli pari varsin sorjaa neitosta mannekiineina. Tapio Rautavaara oli hakemassa kymppitonnisen noin niinkuin ohimennen. Samoojain uljaat voimistelijat ja soittajat esittivät tunnetulla taidollaan tuollaisia tavanomaisen loistavia numeroita. Eniten ehkä niitti yleisön suosiota taas kerran pyramiidit, joiden sommittelutyöstä vastasi Pentti Toiviainen. Ahtaista tiloista huolimatta he onnistuivat täydellisesti. Itse mannekiiniesityshän tässä piti olla jutun juurena, mutta mitä tällainen pojankoltiainen siit muuta vois sanoa kuin et ku sais ne tytöt elävinä pulloon, niin hemaisevilta he pukujensa seassa näyttivät. Kiitokset ansaitsevat myöskin rouvat Oksanen ja Kyttälä. Varsinaisen mannekiini esityksen jälkeen oli huutokauppa tilaisuus. Tämän tilaisuuden jälkeen ei voinut muuta kuin todeta, että rahan tuloa ei voi estää.